Mankkaa-seura ry

LUE LEHTI DIGINÄ!
Kotisivun digiarkiston löydät kotisivulta mankkaa-seura.fi ja otsikon alta Mankkaan uutisia-Asukastiedote. Sieltä löytyvät kaikki lehdet aina vuoteen 2002 asti.

Vanhemmat lehdet eivät ole digitoitu. Ensimmäisen lehden julkaisi Mankkaan Omakotiyhdistys, sen historia vuosilta 1976-1996. Varsinaista Mankkaan Uutisia-lehteä Mankkaan Omakotiyhdistys alkoi julkaista vuonna 1968. Omakotiyhdistys on Mankkaa Seura ry:n edeltäjä.

Uusi,koko Espoota koskeva yleiskaava vireille.

Tavoitteena on saada ehdotus nähtäväksi 2024. Siihen on syytä vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.

Mankkaa-seuran edustajat osallistuivat Tapiolan Killan järjestämään
palaveriin koskien uutta yleiskaavaa. Päätettiin,että
kommenttien pohjalta Jyrki Myllyvirta Tapiolan Killasta
vastaa kannanotosta Espoolle laatien luonnoksen eteenpäin lähetettäväksi.

Luonnoksen löydät täältä:

Suur-Tapiolan tavoitteet

Kooste keskustelusta

Kaavasta tuli määräaikaan mennessä yli sata muistutusta. Uusi kaavaehdotus tullee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn ehkä heti ensi vuoden 2023 alussa. Sen jälkeen kaava menee kaupunginhallitukselle,sitten valtuustolle. Paljon tapahtuu sitä ennen.

Espoon kaupunki järjesti Nygrannaksen kaavasta asukastilaisuuden.

Info-ja keskustelutilaisuus asukkaille ja muille kiinnostuneille oli keskiviikkona 20.4.2022 klo 17-19. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.4. alkaen.

Muistutus oli toimitettava kaupungin kirjaamoon viimeistään nähtävilläolon päättymispäivänä 3.5.kello 15.45​​, mihin mennessä muistutuksia tehtiin noin 90 kpl.

Nygrannaksen hankesivut: https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/nygrannaksen-asuinrakentaminen

Linkki kokouksen pöytäkirjaan: https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2022581

Kuvat koonnut Markku Melkko.

Kommentit ylhäältä alaspäin, kuvat yleensä vuosilta 1972-2022, tai vanhempia.

Opaskartta vuodelta 1973.
HOK:n kauppa, vasemmalla elintarvikkeet oikealla lyhyttavarat.
Joskus kaupan edessä oli jäätelökioski.

Mankkaan kansakoulu valm.1953, nykyisin Mankkaanpuron koulu.
Mankkaan Unioni, valm. 1971.
Pojat koulun pihalla luistimilla.

Mankkaan kaatopaikka 1990 asti , kuvapari, nykyinen golf-kenttä.
Kokinkyläntien näkymä, nykyinen Lidlin parkkipaikka.

Näkymä Koivu-Mankkaan tieltä, taustalla risteyksestä käännytään Mankkaalle.

Nihtisillan risteys ja siltaa rakennetaan ja valmiina silloin 1970 -luvulla.
Mankkaan bussit. Väritys oli vihreä- punaisin viivoin. Talleissa oli sisällä 50 kpl paikkoja.
Nykyisin ostari.

Seilimäki: Näkymä pohjoiseen,näkymä Tapiolan suuntaan,pääsiäinen vanhoisssa rivareissa
1960-luvulta-alueen ensimmäiset.

Juhanilassa Simeonintiellä potkukelkkaillaan. Vanha torppa Klovintiellä.
MASEn taisteluista ja asiat lehtiotsikoissa.

Ylä-Mankkaan kartano, josta oli tulossa Orion OY 1948 alkaen.
Vanha-Mankkaan kartano. näkymä tilan vanhoista rakennuksista.
Sikala ja navetta olivat nykyisen Alepan tienoilla 1950 alussa.
Matti Kukkonen myi Espoolle tilansa 1967.

Näkymä kaatopaikan reunalta nykyisen polun kohdalta. Uudet ja vanhat näkymät Väentuvasta.
Espoo kunnostaa Makasiinin kattoa 1973.
Taavinselän hiihtokisat, vähälumisina talvina pidettiin pulkkakisat.

Korsvägens Hornorkester harjoitteli rkm Anderssonion portailla.
Kun Söskogin tanssilava luhistui 1950-luvun alussa, orkesteri harjoitteli soittamista
sisätiloissa 1970-luvulle uusissa kokoonpanoissa. Mahdollisesta esiintymisestä ei ole tietoa.

Yritteliäisyyttä Mankkaalla. Sinimäen teollisuusalue 1980-luvulle: Philips,Rettig-Stenberg,Rank-xerox,
Paavo Paimen, lv. Halmesvaara,posti ja monet muut.
Nuurtilan Puutarhat 1945 laajensi koko ajan. Sijaitsi Mankkaan kouluja vastapäätä tien toisella puolella.
Elannon ns. viipalekauppa Juhanilassa ja liike Koivumankkaalla.

Tapiola Golf nykyisin.

Mankkaa-Seura ja Juhanilan Kylän Asukasyhdistys ovat tehneet kuntalaisaloitteen.

Tahtona on, että Espoon kaupunki toteuttaa Lukukallion metsä- ja kallioalueelle kaikkien saatavilla olevat Hyvän mielen polut, joissa on mahdollisuus ulkoillen hoitaa niin fyysistä kuin henkistäkin kuntoa, tutustua luontoon opasteiden avulla ja siten lähentää omaa luontosuhdettaan.

Perustelut

Kaupungin metsillä on suuri ekologinen arvo ja tärkeä merkitys asukkaille virkistyskohteina ja terveyden ylläpitäjinä. Lisäksi retkeily, marjastus, sienestys ja sekä psyykkisen että fyysisen terveyden vaaliminen kaupunkimme metsissä on korostunut kuluneiden vuosien kuluessa. Lähimetsien merkitys hyvinvoinnin paikkoina on kasvanut entisestään koronakriisin aikana; yhä useammat kokevat tarvetta rauhoittumiseen ja virkistymiseen mahdollisimman luonnontilaisessa, oman asuinalueen lähimetsässä.

Tulevien pandemioiden ja kriisien varalta tulee kansalaisille olla tarjolla rauhallinen lähiluonto ympäristöksi palautumiselle päivittäisen stressin tunteista

Luonnon monimuotoisuudella on todettu olevan merkitystä myös ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Aidon puustoisen metsän läheisyydessä asuvilla ihmisillä on verrokkiryhmiin nähden muun muassa keskimäärin vähemmän stressiä, korkeaa verenpainetta ja allergioita.

Viimeisin, syksyllä 2020 toteutettu Mun Espoo-kysely osoitti selvästi, että espoolaiset ”toivovat tulevaisuuden Espoon olevan moderni kaupunki, jossa luonto on lähellä ja jossa eletään ekologisesti” sekä “viheralueita ja metsiä ei tule muokata liian “geometrisesti” vaan ympäristön luonnonmukainen näkymä on tärkeää” ja myös ”Mun Espoo on luontoa, vehreyttä ja kasvillisuutta asumisen lomassa ja kaupungin kainalossa”.

Kyselyssä ilmeni, että nykyrakentaminen koettiin liialliseksi sekä hallitsemattomaksi ja näin ollen Espoolla on, suojelemalla Lukukallion metsä, erinomainen tilaisuus näyttää toimillaan, kuinka se kuuntelee asukkaitaan ja käytännössä toteuttaa lähiluontoa kunnioittavaa strategiaansa.

Lukukallion metsäalueen säilyttäminen sekä muuttaminen esim. terveysmetsäksi istuu hyvin Espoon suunnitelmiin, jossa korostuu pyrkimys ohjata kasvua pääasiassa jo rakennetuille alueille, erityisesti keskustoihin, sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan suojelupiirin asiantuntija teki alueelle maastokäynnin lokakuussa 2017 kartoittaen alueen luontoarvoja. Alue osoittautui luonteeltaan ja luontoarvoiltaan monipuoliseksi ja erityisen arvokas on nimenomaan Lukukallio lähiympäristöineen. ENVIRON Oy:n laatima luontoselvitys alueelta kertoo, että Lukukallion alueella ja lähiympäristössä on erityislaatuisia luontoarvoja ja sieltä löytyy harvinaisia sekä uhanalaisia eliölajeja.

Lukukallion säilyttäminen luontoalueeksi tukee luonnon monimuotoisuuden lisäämistä sekä hyönteis- ja lintukadon vastustamista.

Haluamme, että Espoon kaupunki toteuttaa Lukukallion metsä- ja kallioalueelle kaikkien saatavilla olevat Hyvän mielen polut, jossa on mahdollisuus ulkoillen hoitaa niin fyysistä kuin henkistäkin kuntoa, tutustua luontoon opasteiden avulla ja siten lähentää omaa luontosuhdettaan. Kuten tilastot kertovat ovat kävelylenkit suomalaisten yleisin ulkoilua sisältävä harrastus ja niitä harrastaa 70 % suomalaisista. Kävelykohteina suosituimpia ovat nimenomaan lähiluonto ja kaupunkimetsät.

Alueen lähistöllä sijaitsee useita päiväkoteja, jotka jo nykyisinkin käyttävät ympäröivää luontoa osana kasvatustyötään ja siksi myös Lukukallion luontopolkujen opastetauluissa on tarkoitus erityisesti ottaa huomioon lapset ja vahvistaa heidän positiivisia tunteitaan ja mieluisan ympäristön suomaa ajatusten itsesäätelyä, joka puolestaan edistää mielenterveyttä jo varhaisessa vaiheessa. Lukukallion sijainti kehä 2 tuntumassa Mankkaan ja Suurpellon välissä tarjoaa sinne hyvät kävely-yhteydet molemmista suunnista.

Ari Malmio