Vanha Mankkaa, kuten Espoo yleensäkin, on vanhastaan ollut maanviljelysaluetta, jota suuret maatilat ja kartanot hallitsivat. Helsingin läheisyys ja sen monipuolinen kehittyminen antoivat työtä, toimeentuloa ja vaurautta.
Merkittävin mankkaalainen tila oli Vanhan-Mankaan kartano, joka toimi 1600-luvulta lähtien ratsutilana. Alun perin tilaan kuului yli 350 hehtaaria maata. Sitä jaettiin useampaan otteeseen pienemmiksi tiloiksi.
Sodan jälkeen 1944 kartanon silloinen omistaja joutui luovuttamaan maita sekä siirtoväelle että sodasta palaaville, jonka johdosta hän palstoitti suurimman osan tilasta sekä myi tontit ja pientilat. Näin syntyivät tilan maille Juhanila, Veikkola. Siirilä ja Invala.
Kartanon rakennuksista ei ole enää jäljellä muita kuin vanha päärakennus ja viljamakasiini, jotka ovat molemmat peräisin 1700-luvulta. Uudempi päärakennus sekä pihapiirin vaja, aitta ja suuri navetta on purettu uusien rakennusten tieltä 1970-luvulla. Samoihin aikoihin Mankkaan Omakotiyhdistyksen aloitteesta viljamakasiini peruskorjattiin nuorisojärjestöjen tilaksi.
Nykyään Mankkaa on Tapiolan ja Kauniaisten välissä sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa, jossa on yli 8000 asukasta. Sen rajoina ovat pohjoisessa Turunväylä, lännessä Kehä II ja idässä Vanhan-Mankkaan tieltä mukaanluettuna Kiiltokallion alue sekä koulujen alue (Mankkaan koulu ja Mankkaanpuron koulu) ja sitten raja seurailee Mankkaanpuroa, etelässä ja osin idässä Mankkaanlaaksontie.
Suuri osa asuntokannasta on valmistunut 1980 ja 1990-luvuilla.
